Näyttötutkinto
Näyttötutkinto on työelämälähtöinen tutkinnon suoritusmuoto, jonka avulla erityisesti työkokemusta jo hankkineet aikuiset voivat osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan. Tutkinto perustuu työelämän ja koulutuksen tiiviiseen yhteistyöhön. Ammattiosaamisen kriteerit on johdettu suoraan työelämän osaamisvaatimuksista ja tutkinto suoritetaan osoittamalla ammattitaito käytännön työtehtävissä. Näyttötutkintoon valmistava koulutus tarjoaa mahdollisuuden ammattiosaamisen kehittämiseen ja päivittämiseen.
Tutkinnon suorittaminen on prosessi, joka muotoutuu tutkinnon suorittajan vahvuuksien ja kehittymistarpeiden mukaan. Periaatteena näyttötutkinnoissa on, että sitä ei tarvitse opiskella minkä jo osaa. Ammatissa pitkään toimineella henkilöllä saattaa olla monipuolinen ja laaja työkokemus ja ammatillinen osaaminen. Osaamisen voi tällöin osoittaa suoraan ilman valmistavaa koulutusta ja saada siitä virallisen todistuksen. Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistetun polun rakentaminen alkaa heti hakeutumisvaiheessa, jolloin kartoitetaan tutkintoon tähtäävän henkilön ammatilliset lähtökohdat, aikaisemmin saavutettu osaaminen, tavoitellun tutkinnon luonne ja koulutustarve sekä ohjauksen ja erityisten tukitoimien tarve.
Näyttötutkintona voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja sekä erikoisammattitutkintoja.
Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot. Perustutkintojen nimellislaajuus on 120 opintoviikkoa. Samat perustutkinnot voi suorittaa myös kolmivuotisena ammatillisena peruskoulutuksena.
Ammattitutkinnossa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytettävä ammattitaito. Ammattitutkintojen perusteissa ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja lisäksi täydentäviä sekä syventäviä opintoja ja noin kolmen vuoden työkokemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. ammattitutkinnosta.
Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Erikoisammattitutkintojen perusteissa ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja lisäksi täydentäviä sekä syventäviä opintoja ja noin viiden vuoden työkokemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. erikoisammattitutkinnosta.
Näyttötutkinnot perustuvat opetushallituksen vahvistamiin tutkinnon perusteisiin. Tutkinnon perusteissa määritellään työelämän tehtävä- ja taitoalueista muodostetut ko. näyttötutkinnon ammattitaitovaatimukset. Voit tutustua tutkinnon perusteisiin Opetushallituksen www-sivuilla (http://www.oph.fi/nayttotutkinnot/) tai pyytää niitä opistolta.
Tutkinnon suorittamisen tueksi järjestetään valmistavaa koulutusta. Koulutuksessa tutkinnon suorittaja voi päivittää vahvistaa ammattitaitoaan ja tavata muita alan ammattilaisia.
Valmistava koulutus järjestetään siten että ammattitutkinto on mahdollista suorittaa työn ohessa. Koulutus kestää yleensä noin 1,5 – 2 vuotta ja lähiopetuspäiviä järjestetään kahden päivän jaksoissa tai viikonloppuisin noin kerran kuukaudessa. Useimmissa Etelä-Pohjanmaan Opiston näyttötutkinnoissa on ns. jatkuva haku, eli voit hakeutua tutkinnon suorittajaksi ja aloittaa valmistavan koulutuksen kun ajankohta on Sinulle sopivin.
Tutkinnon suorittaminen tapahtuu tutkinnon osa kerrallaan. Tutkinnon suorittamiseen voi edetä myös suoraan ilman valmistavaa koulutusta, jos tutkinnon suorittajalla on tarpeeksi osaamista ko. tutkinnon osan alueelta. Hakeutumisvaiheessa laadittavaan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan kirjataan miten tutkinnon suorittaminen etenee.
Tutkinnon suorittaja voi valita itselleen tarpeellisia tutkinnon osia tai suorittaa koko tutkinnon. Tutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtainen näyttösuunnitelma, johon kirjataan missä, milloin ja millä tavoin hän osoittaa tutkinnon perusteissa kuvatun ammattitaidon. Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan aina aidoissa työelämän tilanteissa.
Näyttötutkintojen arviointi tapahtuu kolmen arvioijan yhteistyönä (kolmikanta). Arviointiin osallistuvat työnantajan edustaja, työntekijän edustaja sekä oppilaitoksen edustaja. Arvioijat nimetään näyttösuunnitelmaan ja näyttötutkinnon järjestäjä kouluttaa arvioijat tehtävään.
Arvioinnin pohjana ovat aina tutkinnon perusteissa vaaditut ammattitaitovaatimukset, joihin tutkintosuoritusta verrataan. Arviointi tapahtuu suoraan työssä tapahtuvaa toimintaa seuraamalla. Arvioinnissa käytetään monipuolisesti erilaisia menetelmiä, kuten havainnointia, haastatteluja, kyselyjä, ryhmä- ja itsearviointia. Tutkintosuoritus voi olla tiettynä hetkenä tapahtuva tai prosessinomainen pidemmällä aikavälillä tapahtuva suoritus.
Arviointikeskustelu
Kun tutkinnon osan kaikki tutkintosuoritukset on tehty ja arvioitu työpaikalla, järjestetään arviointikeskustelu, johon osallistuvat tutkinnon suorittaja ja arvioijat. Arviointikeskustelussa käydään läpi kyseisen tutkinnon osan tutkintosuoritukset ja tarkastellaan niitä näyttöaineiston ja tutkinnonsuorittajan itsearvioinnin pohjalta. Arviointikeskustelun päätteeksi arvioijat tekevät varsinaisen arviointipäätöksen.
Oppilaitoksen edustaja vastaa kirjallisesta arviointilausunnosta ja toimittaa sen tutkintotoimikunnalle hyväksyttäväksi ohjeiden mukaisesti sekä arkistoi näyttöaineiston.
Arvioinnin oikaisupyyntö
Tutkinnon suorittajalla on oikaisupyyntömahdollisuus 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hän on saanut tiedon tutkintotoimikunnan hyväksymästä arvioinnista. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle.
Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja opiskelijan ohjaus- ja neuvonta-, opetus- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteuttamista. Henkilökohtaistaminen koskee hakeutumisvaihetta, tutkinnon suorittamisen vaihetta sekä tarvittavan ammattitaidon hankinnan vaihetta.
Hakeutumisvaihe
Hakemisvaiheessa henkilökohtaistaminen on sitä, että selvitetään tutkintoon tähtäävän henkilön ammatilliset lähtökohdat, aikaisemmin saavuttama osaaminen, tavoitellun tutkinnon luonne ja koulutustarve sekä ohjauksen ja erityisten tukitoimien tarve.
Tutkinnonsuorittaja käy läpi oppilaitoksen edustajan kanssa ammatillisia kehittämispyrkimyksiä sekä elämäntilanteen soveltuvuutta tutkinnon suorittamiseen. Tutkintoa suorittamaan lähtevä henkilö arvioi ja kuvailee ammatillista osaamistaan kirjallisesti ja hän voi osoittaa nykyistä osaamistaan esimerkiksi todistusten ja lausuntojen kautta. Hakeutumisvaiheessa voidaan tehdä myös osaamistasokartoitus.
Ohjaaja tarjoaa luottamuksellista asiantuntija-apua mm. ammattitaidon kartoituksessa ja tutkinnon suorittamiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä. Näyttötutkinnon järjestäjä ohjaa hakuvaiheessa tutkinnon suorittajaksi tai opiskelijaksi hakeutuvaa joko suoraan tutkinnon tai sen osan suoritukseen tai vaihtoehtoisesti tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen. Oppisopimuskoulutuksen yhteydessä tähän alkuselvitykseen osallistuvat myös työpaikan edustajat sekä mahdolliset tutkinnon tai koulutuksen ostajat.
Hakeutumisvaiheessa laadittava henkilökohtainen oppimissuunnitelma osoittaa tutkinnon suorittamisen henkilökohtaisen polun. Opintosuunnitelma kertoo mm. mitä saavutettua tai osoitettua osaamista tutkinnon suorittajalla on sekä miltä osa-alueelta tutkinnon suorittaja tarvitsee lisäosaamista ja miten hän sen hankkii (esim. valmistava koulutus, työssäoppiminen). Opintosuunnitelmaa voidaan täydentää ja päivittää koko tutkinnon suorittamisen ajan.
Jos tutkinnon suorittajaksi hakeutuvalla ei ole edellytyksiä suoriutua tutkinnosta, ohjataan häntä uudelleen valintaan.
Tutkinnon suorittaminen
Näyttötutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen tarkoittaa tutkinnonsuorittajalle soveltuvien ja perusteltujen tutkintosuoritusten suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaisessa ohjauksessa huolehditaan, että tutkinnonsuorittaja saa tarvitsemansa tuen ja ohjauksen tutkintosuoritustensa suunnitteluun ja ammattitaitonsa osoittamiseen.
Tutkinnon suorittaja laatii näyttösuunnitelman, jonka hyväksyvät työnantaja ja tutkinnon vastuuhenkilö oppilaitoksesta. Näyttösuunnitelmaa laadittaessa tutkinnon suorittaja selvittää itselleen tarkasti tutkinnon perusteissa kuvatut ammattitaitovaatimukset ja osaamiskriteerit. Hän keskustelee ohjaajiensa kanssa ammattitaitovaatimuksista ja siitä miten voi osoittaa osaamisensa. Suunnitelmassa kuvataan miten, milloin ja missä vaadittu osaaminen näytetään.
Jos tutkinnon suorittajalla on hakeutumisvaiheessa havaittu olevan sellaista aikaisemmin osoitettua osaamista (esim. ko. alalta suoritettu näyttötutkinto tai tutkinnon osa), jolla voidaan hyväksilukea soveltuvia osia tutkinnosta tai ammattitaitovaatimuksista, se kirjataan myös suunnitelmaan. Aikaisemmin osoitettu osaaminen hyväksytään vain niiltä osin, kuin tämä voidaan luotettavasti todeta tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten sekä arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaiseksi.
Tutkinnon suorittamista suunniteltaessa kartoitetaan myös tutkinnon suorittajan erityiset ohjaus- ja tukitarpeet (mm. kieli- ja lukikysymykset) ja pohditaan kuinka ne voidaan huomioida tutkinnon suorittamisessa.
Tutkinnon suorittamisen suunnitteluvaiheen ohjaus voi olla yksilöohjausta tai ryhmässä tapahtuvaa ohjausta.
Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen
Ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen tarkoittaa sellaisten joustavien opiskelujärjestelyjen sekä oppimismahdollisuuksien suunnittelua ja toteutusta sekä oppimisympäristöjen valintaa, joissa otetaan huomioon opiskelijan elämän- ja työtilanteen, aikaisemmin hankitun osaamisen ja todetut oppimistarpeet. Ammattitaidon oppimista tukee tutkinnonsuorittajan aktiivisuus ja se, että hän osaa toimia tavoitteiden mukaan suunnitelmallisesti sekä arvioida jatkuvasti niin omaa oppimistoimintaa kuin ammattitaidon kehittymistä.
Varsinainen ammattitaidon hankkiminen voi tapahtua monella eri tavalla, joko työssä oppimalla, opiskellen (valmistava koulutus) tai opiskelua ja työssä oppimista yhdistellen.
Näyttötutkinnon maksu koostuu valmistavan koulutuksen hinnasta sekä tutkinnon suorittamisen maksusta. Näyttötutkinnon ja valmistavan koulutuksen rahoittamiseksi on olemassa mm. seuraavia vaihtoehtoja:
- oma rahoitus
- työnantajan rahoitus
- oppisopimuskoulutus
- työttömällä voi olla mahdollisuus opiskella tutkinto menettämättä työttömyysetuutta – Katso lisätietoja
Oppisopimuskoulutus
Perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja voi suorittaa oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimus tehdään opiskelijan, työnantajan ja oppisopimustoimiston kesken. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa ammattitaidon hankkimisesta tapahtuu omassa työpaikassa. Oppilaitoksen järjestämä valmistava koulutus täydentää työssäoppimista.
Oppisopimuskoulutuksen ajalta työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta ja opiskelija saa työehtosopimuksen mukaista palkkaa työnopetuksen aikana sekä taloudellista tukea tietopuolisen opetuksen ajalta.
Oppisopimus voidaan solmia myös jo olemassa olevaan työsuhteeseen. Työsopimus voi olla vakituinen tai määräaikainen. Työttömien nuorten oppisopimus- koulutuksesta työhallinto voi maksaa työnantajalle lisäksi työllistämistukea.
Oppisopimuskoulutukseen liittyvissä asioissa sinua palvelee opiston henkilökunta, oman alueesi oppisopimustoimisto sekä työvoimatoimistot. Lisätietoa saat myös osoitteesta: www.oppisopimus.net
Ammattitutkintostipendi
Tutkinnon suorittamisen jälkeen voi hakea Koulutusrahaston myöntämää ammattitutkintostipendiä. Ammattitutkintostipendi myönnetään kertasuorituksena henkilölle, joka on suorittanut ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Stipendin saamisen ehtona on vähintään 5 vuoden työkokemus ja tutkinnon suorittamishetkellä alle 64 –vuoden ikä. Ammattitutkintostipendiä on haettava viimeistään vuoden kuluessa tutkinnon suorittamispäivästä.
• ammattitaidon saavuttaminen ja kehittäminen
• työllistymismahdollisuuksien parantaminen
• osaamisen monipuolistuminen
• mahdollisuudet vaikuttaa oman työn sisältöön kasvavat
• omien kehittymismahdollisuuksien tunnistaminen
• virallisen todistuksen saaminen työkokemuksen myötä kertyneestä osaamisesta
• mahdollisuus jatko-opintoihin
• mahdollisuus palkankorotuksen
• valmius oman yrityksen perustamiseen
• itseluottamuksen kasvu ja uskon omiin kykyihin
• ammattitaidon todentaminen on tärkeä osa yrityksen laatujärjestelmää
• suunnitelmallinen henkilöstön ammattitaidon kehittäminen edistää yrityksen kilpailukykyisyyttä, laadukkuutta ja arvostusta
• mahdollistaa yritykselle henkilöstönsä laajemman ja monipuolisemman osaamisreservin
• henkilöstökoulutuksesta saadaan tutkintotavoitteinen koulutus ja yritys voi aktiivisesti vaikuttaa koulutuksen sisältöön
• yritys saa toimintansa tueksi luotettavan ammatillisen koulutuksen yhteistyökumppanin
