Yleistä avoimen yliopiston opetuksesta
Kuka, mitä ja miten voi opiskella?
Avoimen yliopiston opetus on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille pohjakoulutuksesta ja iästä riippumatta. Opiskelu tapahtuu pääosin ilta- ja/tai viikonloppuopintoina ja opettajina toimivat yliopiston hyväksymät opettajat. Opetus ja kurssin suoritukset (esim. tentit) tapahtuvat kokonaisuudessaan Etelä-Pohjanmaan Opistossa. Avoimessa yliopistossa voit opistossamme opiskella joko päätoimisesti jollakin opistomme opintolinjalla tai sivutoimisesti.
Avoimessa yliopistossa voit suorittaa yleisopintoja, perusopintoja ja aineopintoja. Yleisopinnot ovat 2–7 opintopisteen mittaisia kursseja, joissa käsitellään kurssin alan yleisiä käsitteitä. Perusopintojen kokonaislaajuus on yleensä 25 opintopistettä ja niistä voi suorittaa myös yksittäisiä opintojaksoja. Aineopinnot suoritetaan perusopintojen valmistumisen jälkeen. Aineopintojen laajuus vaihtelee 35–55 opintopisteen välillä. Opinto-oikeus on voimassa yleis- ja perusopinnoissa 1–1,5 lukuvuoden ja aineopinnoissa noin 2–3 lukuvuotta. Opinto-oikeus on mahdollista uudistaa opinto-oikeusajan päättymisen jälkeen. Tästä aiheutuu jonkin verran lisäkustannuksia.
Avoimessa yliopistossa voi tutustua yliopisto-opiskeluun ja eri oppiaineisiin. Opinnoista saa myös sisällöllistä hyötyä ja itsevarmuutta valintakokeisiin. Avoimen yliopiston opinnoista voi myös saada lisäpisteitä joidenkin pääaineiden opiskelijavalinnassa. Kaikki suoritetut opinnot voi liittää osaksi yliopistotutkintoa ja nopeuttaa näin tutkinnon valmistumista.
Avoimessa yliopistossa opiskelemalla voit parantaa ammatillisia valmiuksiasi ja työelämätaitojasi.
Avoimen yliopiston väylällä tarkoitetaan hakemista yliopiston tutkinto-opiskelijaksi avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella. Opiskelija hyväksytään tällöin yliopiston tutkinto-opiskelijaksi ilman valintakoetta lukuun ottamatta mahdollista haastattelua tai soveltuvuusarviointia. Väylähaun rinnalla on mahdollista hakea myös perinteisten yliopiston pääsykokeiden kautta yliopistoon, mikäli hakijalla on yleinen korkeakoulukelpoisuus. Väylän kautta voi yliopistoon hakea periaatteessa kuka tahansa riittävästi soveltuvia, tiedekunnan määrittelemiä yliopisto-opintoja avoimessa yliopistossa suorittanut opiskelija. Väylän kautta eivät kuitenkaan voi hakea henkilöt, jotka ovat jo suorittaneet yliopistollisen korkeakoulututkinnon tai joilla on tutkinnonsuoritusoikeus jossakin tiede- tai taidekorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulututkintoa ei väylähaussa rinnasteta korkeakoulututkintoon eli ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voivat hakea väylän kautta yliopiston tutkinto-opiskelijoiksi. Avoimen yliopiston väylä ei ole automaattinen siirtyminen yliopistoon, vaan ainelaitoksella ja tiedekunnalla on aina oikeus käyttää harkintaa siinä, keitä opiskelijoiksi valitaan. Lisätietoja hakuvaatimuksista saat eri yliopistojen nettisivuilta mm. Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston sivuilta:
https://www.avoin.jyu.fi/tutkinto/vayla
Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot
Avoimessa yliopistossa ei voi suorittaa yliopistotutkintoa, mutta joihinkin yliopistossa suoritettaviin kandidaatin tutkintoihin sisältyvät opinnot voi suorittaa lähes kokonaisuudessaan avoimessa yliopistossa. Opiskelija hakee tällöin tutkinnonsuoritusoikeutta tiedekunnalta joko tiedekunnan päävalinnan (ylioppilaat ja muut korkeakoulukelpoiset) tai erillisvalinnan (esim. avoimen yliopiston väylä) kautta.
Opistossamme on mahdollista suorittaa kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot lähes kokonaan mm. seuraavissa aineissa: Kirjoittaminen (HuK) JY, Yhteisöviestintä (HuK) JY, Terveyskasvatus (TtK) JY, Gerontologia ja kansanterveys (TtK) JY, Hallintotiede (julkisjohtaminen) HtK VY.
Lisätietoja löydät sivulta:
Tutkintotavoitteiset yliopisto-opinnot
Yliopistoissa noudatetaan kaksiportaista tutkintorakennetta. Alempi korkeakoulututkinto (kandidaatin tutkinto) on laajuudeltaan 180 opintopistettä (ajallinen kesto päätoimisesti opiskeltaessa noin 3 vuotta). Kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen on mahdollista hakeutua maisteriopintoihin, joiden laajuus on 120 opintopistettä. Kandidaatin ja maisterin tutkinto ovat siis laajuudeltaan yhteensä vähintään 300 op. Tutkinnon laajuudet ilmoitetaan opintopisteinä, yhden opintopisteen opiskelijalta vaatima opiskelutyömäärä on noin 27 tuntia. Aikaisemmat opintoviikkoina valmiiksi suoritetut opintokokonaisuudet voi sisällyttää myös uusiin tutkintoihin.
Yksittäisjakso
Käsitteellä yksittäisjakso tarkoitetaan opintojaksoa, joka kuuluu suurempana osana johonkin laajempaan opintokokonaisuuteen, mutta jonka suoritus yksittäisenä kurssina on myös mahdollista. Lähes kaikista perusopintokokonaisuuksista voi suorittaa yksittäisiä opintojaksoja, mikäli opiskelija ei ole kiinnostunut koko kokonaisuuden suorituksesta.
Perusopinnot
Arvosanasuoritus yliopisto-opinnoissa aloitetaan perusopintojen suorituksesta. Tämä 25–30 opintopisteen mittainen kokonaisuus johdattelee arvosanan keskeisiin peruskäsitteisiin ja -termistöön. Perusopintojen suoritus kestää yleensä 1–1.5 vuotta mutta sekä nopeampi että hitaampi suoritusaikataulu on myös mahdollinen. Perusopinnot vähintään hyvin tiedoin suoritettuaan opiskelija voi halutessaan jatkaa ko. arvosanan aineopintoihin.
Aineopinnot
Aineopintojen suoritukseen voi hakeutua ko. aineen perusopinnot vähintään hyvin tiedoin suoritettuaan. Aineopinnoissa laajennetaan ja syvennetään perusopintojen sisältöä. Aineopintojen suoritus kestää yleensä noin 1.5–2 lukuvuotta, tosin joitakin aineopintokokonaisuuksia pystyy halutessaan suorittamaan myös nopeammassa tai hitaammassa tahdissa.
Monimuoto-opetus
Monissa opintokokonaisuuksissa opiskelu tapahtuu monimuoto-opetuksena. Tällöin opetuksessa korostuu opiskelijan aktiivinen, itseohjautuva opiskelu, opiskeluaikataulu on myös pääosin opiskelijan itsensä päätettävissä. Opiskelijalla on valittavana erilaisia suoritusvaihtoehtoja ja tehtäviä, joista voi valita oman tilanteen ja mielenkiinnon mukaan. Oppimistehtävät kuuluvat olennaisena osana monimuoto-opetukseen. Ennen tehtäviin vastaamista tulee perehtyä opintovaatimuksissa mainittuun kirjallisuuteen ja mahdollisiin muihin taustamateriaaleihin sekä muodostaa kokonaiskuva käsiteltävistä asioista. Kirjojen tietoja ei toisteta sellaisenaan oppimistehtäviin vastatessa, vaan niitä esitetään oman ajattelun kautta suodatettuina kuhunkin tehtävään tarkoituksenmukaisella tavalla. Oppimistehtävät tehdään kirjallisesti joko yksilö- tai ryhmätöinä ja ne lähetetään yliopistolle arvioitavaksi. Opiskelija saa tehtävänsä arvioituna takaisin itselleen. Hän saa jokaisesta tehtävästä kirjallista, yksilöllistä palautetta. Monimuoto-opiskelija opiskelee pääosin itsenäisesti. Itsenäisen opiskelun tueksi järjestetään opistolla arki-iltaisin, arvosanasta riippuen noin 1–4 kertaa kuukaudessa ryhmätapaamisia (tuutoriohjaus). Ryhmissä opiskelija saa omalta ohjaajaltaan (tuutori) neuvoja oppimistehtävien tekemisessä ja muissa opintoihin liittyvissä asioissa.
Verkko-opinnot
Joissakin opiskeluaineissa suoritustapana on verkko-opiskelu. Tällöin opintojen sisällöllinen osuus (oppimateriaalit, opiskelijan ja opettajan välinen vuorovaikutus sekä suoritukset) ovat internet-verkossa ja opiskelu tapahtuu työskentelemällä tietokoneella. Opintoryhmässä voi olla opiskelijoita ympäri Suomea monista eri oppilaitoksista, nämä kootaan verkossa yhdeksi opintoryhmäksi. Verkko-opinnot vaativat opiskelijalta internet-yhteydellä varustetun tietokoneen käyttömahdollisuuden lisäksi kykyä itsenäiseen opiskeluun sekä hyviä opiskelutaitoja (mm. kirjoittaminen). Erityisiä ATK-taitoja (esim. ATK-ajokorttia) ei sen sijaan tarvita. Opintoihin saa tarvittaessa henkilökohtaista opastusta joko opistolta tai yliopiston opettajilta.
