Opiskelijoiden kertomuksia
Jaakko Luoma 7.11.1910
"Johtaja selitti sananlaskuja ja toisella tunnilla kielioppia ja kirjoitustaitoa. Johtaja sanoi, etteivät sivistymättömät ihmiset voi tehdä havaintoja ympärillä olevasta luonnosta. Kaikki on niille tavallista, ei mitään ihmettelemistä. Kun silmämme avautuvat ymmärtämään luontoa, näemme joka hetki jotain mielenkiintoista.
Seuraava tunti oli laulua. Piti laulaa yksikseen, tämä oli niitä kovimpia tehtäviä täällä. Sitten käsitöitä, päivällinen ja asioimiskirjoitusta, jolloin piti laatia joku ilmoitus. Lopuksi klo 6-7 johtajan tunti. Hän käsitteli Päivärinnan kirjailijaluonnetta. Sielunelämää Päivärinta ei kuvaile tarkkaan. Hän ei ole sellainen kuin monet nykyajan kirjailijat, herkkiä kieliä kansan kantelossa. Silti hänen kuvauksensa ovat vaikuttavia. Luki esimerkiksi kirjailijan kuvauksen Halla-aamuna teoksesta Elämän havainnoita."
 Tilda Kleemola 24.2.1911, toveripäivät
"Pyryilma, arvelimme, tokko vieraita tulee ollenkaan. Laitoimme paikkoja kuntoon, ja jo alkoi tulla hevosia, vieraita aina Lapualta saakka.
Aluksi oli oppilasliiton kokous, puheenjohtajana J.Tattari. Keskusteltiin urheilukilpailujen järjestämisestä opistolle. Sitä varten esitettiin matinpäivän siirtämistä kesään. Keskusteltiin myös raittiuskysymyksestä.
Alkoi iltaman tapainen: puheita, runoja, kaksi kuvaelmaa ja Nuorison ääni. E. Kivistö piti tervehdyspuheen ja maanviljelijä J.E.Antila kuvasi lämmöllä kansanopiston merkitystä vastaisessa elämässämme. Kuvaelmassa esiinnyin yhdessä Eino Yrttimaan kanssa, se oli Kalevalasta. Sitten oli ohjelmassa kuorolaulua. Esitimme neliäänisesti Hongikossa suloääni. Kello oli jo 11, kun aloitimme illallisen."
Vilhelmiina Lammi 5.5.1911
"Henriksson opetti omenapuiden istutusta ja marjainviljelyä. Marjoille pitää olla kuohkea maa ja isot penkit.
Väliajalla laulettiin isolla kivellä metsässä. Juostiin johtajan tunnille ja kajautettiin alkajaisiksi Kansalaislaulu.
Oli viimeinen käsitöiden teoriatunti. Keittiössä opetettiin kattamaan pöytää, laitettiin voita neljällä tavalla: ruusuja, lehtiä, palloja ja joutsenia.
Henrikssonin viimeinen tunti. Hän kertoi kukkapenkeistä ja erilaisista krekooleista (puutarhoista). Ei millään ole suurempaa siunausta kuin jos tekee työnsä rakkaudella. Topelius on sanonut: Josta tahdot tehdä jotakin hyvää, istututa puu. - Lopuksi ostimme maamiesluokasta siemeniä.
Toiset lähtivät harjoittelemaan kunnallistalolle ensi pyhää varten. Olin kutomassa ja illalla puolaamassa."
Lähde: Kansanopistotalvi Ilmajoen Korpisaressa 1910–1911 oppilaiden kuvaamana. toim. Maija Rantala. 1988.
|
