Opiston vaiheita
Ensimmäiset vuodet
Opisto sijaitsi aluksi vuokratiloissa Ala-Hannukselan talossa Kyrönjoen rannalla. Tätä seuraavat kolme vuotta opisto toimi kolmessa lähekkäin sijaitsevassa talossa Alapäässä.
Opiston paikaksi valittiin Korven tilan isännän Paul Rochierin tarjoama männikköharju, Vestanås.
Aluetta pidettiin yleisesti Ilmajoen kauneimpana. Suomenkielisen Korpisaari -nimen keksi Siveä Liakka. Päärakennuksen suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck pohjalaisesta osakunnasta korvauksetta. Rakennuksen vihkiäisjuhlaa vietettiin 6.1.1896.
Taustayhteisöt
Opiston ja nuorisoseurojen yhteistyö oli etenkin alkuvaiheessa tiivistä.
Monet maakunnan keskeiset vaikuttajat olivat tukemassa opiston työtä mm. kansanedustajat J.E. Antila, Kaarlo Lanne ja Mikko Luopajärvi mutta myös valtakunnalliset vaikuttajat kuten kirjailija Santeri Alkio ja Orisbergin kartanon isäntä Edward Björkenheim, Vaasasta hovioikeudenneuvos Oskar Rewell. Myös Ilmajoen kunnan ja seurakunnan tuki oli tärkeää.
Niilo Liakka
Opiston perustajana voidaan pitää ensimmäistä rehtoria Niilo Liakkaa. Hän toimi opiston johtajana 1892–1904 ja 1908–12. Liakka toimi myöhemmin mm. opetusministerinä 1919–24, jolloin säädettiin oppivelvollisuuslaki. Opiston 13 rehtorista myös Heikki Hosia eteni opetusministeriksi vuosina 1959–62.
|
